Testissä Panasonic Lumix S1R II
KENTTÄTESTI & ARVIO / LUMIX S1R II
Ammattivalokuvaajan kenttätestissä Panasonic Lumix S1R II
En ole varsinainen kalustohifistelijä (niin kutsuttu gearhead), enkä seuraa aktiivisesti laitejulkistuksia. En ole myöskään sitoutunut tiettyyn kameravalmistajaan, vaan käytän työssäni rinnan useita järjestelmiä. Tälläkin hetkellä aktiivisesta käytöstäni löytyy lähes jokaisen suuren kameravalmistajan kalustoa. Optiikan osalta luotan pääsääntöisesti 1960- ja 1970-lukujen manuaalisiin vintage-objektiiveihin.
Sain kesäksi lainaan Focus Nordicilta ja Lumixilta Panasonic Lumix S1R II -rungon sekä Lumix S 24-105mm f/4 Macro O.I.S.- ja Lumix S 50mm f/1.8 -objektiivit. Lisäksi käytin M42-adapteria omien vanhojen objektiivieni kiinnittämiseen. Kirjoitan tämän arvion täysin omasta aloitteestani. Kyseessä ei ole maksettu kaupallinen yhteistyö, eikä minulle ole maksettu tekstistä palkkiota. Arvion painopiste on siinä, miten laite palvelee käytännön työtäni ja luovaa ilmaisuani.
Kuvituskuvat ja -videot
Kaikki tässä artikkelissa esiintyvät kuvat ja videot on kuvattu Panasonic Lumix S1R II -rungolla.
Toimintavarmuus ja akunkesto
Ammattikäytössä laitteiston tärkein ominaisuus on toimintavarmuus. Kuvaajan on voitava luottaa siihen, että kalusto toimii tilanteessa kuin tilanteessa ilman yllätyksiä.
Testijakson alussa kamerassa oli päällä jokin asetus, joka kulutti akkua huomattavan nopeasti ja aiheutti rungon lämpenemistä. Tilanne ratkesi nollaamalla laite tehdasasetuksiin ja käymällä valikot läpi uudelleen. Liekö kyseessä näyttöjen liian suuri virkistystaajuus, tai joku vastaava. Tämän jälkeen akunkesto osoittautui erinomaiseksi, ja kamera toimi moitteetta pitkissäkin kuvauspäivissä. Kuvaustyylini on pieniä pätkiä sieltä täältä, erityisesti videossa. Pitkää akunkestotestiä videon kanssa en tehnyt. En kuitenkaan muista, että pitkissäkään kuvauspäivissä olisi tarvinnut kolmanteen akkuun siirtyä.
Käyttöliittymä, mukautettavuus ja manuaalitarkennus
Lumix S1R II on luonteeltaan insinöörimäinen laite. Sen valikko- ja painikerakenne on monimutkainen, ja kamera sisältää runsaasti toimintoja, joille minulla ei ollut päivittäisessä työssäni käyttöä. Valikkojen logiikkaan kuitenkin tottuu, ja laitteen todellinen vahvuus piilee sen muokattavuudessa. Kun kameran pikanäppäimet mukauttaa omia rutiineja vastaaviksi, laitteesta muodostuu tehokas työkalu. Itse vaihdoin esimerkiksi valotuksen kompensoinnin kuvan suurrennokseen, jotta minulla olisi helpompaa käsitarkenteisten objektiivien kanssa.
Manuaaliobjektiiveilla kuvaavana olen tottunut Fujin ja Nikonin tapaan toteutettuun etsimen suurennukseen tarkennusapuna. Lumixin tarkennusikkuna (picture-in-picture-tyyli) tuntui M42-adapteria ja vintage-objektiiveja käytettäessä hieman liian pieneltä. Sillä pärjää kentällä, mutta käsitarkennukseen painottuvalle kuvaajalle toteutus ei ole täysin ihanteellinen. Toki en edes vaivautunut selvittämään saako sitä asetuksista muutettua, kun olin ihan tyytyväinen siihen miten se toimi. Eli siis, lopulta aika pieni kitka siitä oli.
Vintage-optiikka korkearesoluutioisen kennon kanssa
Manuaalisten M42-vintage-objektiivien yhdistäminen nykyaikaiseen kennoon vaatii rungolta hyvää etsintä ja videohommat tehokasta vakaajaa. Vaikka etsimen tarkennussuurennuksen ikkuna on tässä mallissa pieni, Panasonicin integroitu runkovakaaja (IBIS) tekee vanhojen, vakauttamattomien linssien käsivaraisesta käytöstä hämärässä merkittävästi varmempaa.
Kuvanlaatu, kenno ja kuvanvakaus
Kameran tuottama kuvanlaatu on erinomainen. Suuri megapikselimäärä helpotti työskentelyä ja toi runsaasti rajausvaraa niin kaupallisissa toimeksiannoissa kuin muotokuvauksessakin. Erityisesti mieleeni jäi värikylläisyys ja raakakuvatiedoston editoinnin helppous.
Sama joustavuus pätee videopuoleen. Kuvasin videot pääosin 6.4K Open Gate -muodossa, mikä mahdollisti materiaalin rajaamisen jälkikäsittelyssä vapaasti pysty- tai vaakakuvaan samasta otoksesta. Rungon sisäinen kuvanvakaaja ansaitsee erityismaininnan. Käsivaralta kuvattu videomateriaali on niin tasaista, että lopputulos muistuttaa ulkoisella mekaanisella vakaimella (gimbalilla) kuvattua jälkeä.
Open Gate -tallennus monikanavajakelussa
6.4K Open Gate -muoto hyödyntää kennon koko pinta-alaa. Kaupallisissa tuotannoissa tämä säästää aikaa kentällä, sillä sama tallenne voidaan leikata sekä vaakasuuntaisena verkkosivuille että pystysuuntaisena sosiaalisen median kanaviin ilman kuvanlaadullisia kompromisseja. Tämä oli erinomainen ominaisuus työkuvauksissa. Minun ei tarvinnut kuvata erikseen vaaka- ja pystyversioita, vaan sain ne tehtyä yhdestä master-tiedostosta.
Automaattitarkennuksen suorituskyky
Aktiivisena käsitarkententeisten objektiivien käyttäjänä minusta oli kiinnostavaa seurata modernin automaatiotekniikan tasoa. Lainassa olleiden 50 mm f/1.8- ja 24-105 mm f/4 -objektiivien automaattitarkennus toimi erittäin nopeasti. Mikäli tarkennus joissain tilanteissa osui ohi, sai tarkennuksen lähes yhtä nopeasti korjattua oikein. On ollut hämmentävää huomata, miten paljon automaattitarkennus ja kohteentunnistus ovat viime vuosina kehittyneet. Pidän silti itse enemmän käsitarkenteisuudesta mekaanisella tarkennusrenkaalla, sillä silloin tunnen olevan enemmän kontrollissa siitä mihin tarkennuksen haluan.
Yhteenveto
Panasonic Lumix S1R II on monipuolinen ja suorituskykyinen työkalu. Vaikka sen käyttöliittymä vaatii aluksi perehtymistä ja mukauttamista, se tarjoaa laajat kustomointimahdollisuudet sekä vakuuttavan kuvanlaadun niin valokuvaus- kuin videotuotantoihinkin. Hieman olisin kaivannut takanäytölle isompaa tuumakokoa, mutta muuten runko on vallan mainio. Ehdottomasti suosittelen tätä kameraa sellaiselle, joka haluaa tinkimätöntä kuva- ja videolaatua ja kaipaa sen hybrid-kamerasta. Värientoistosta kiitosta.