Hulluja ideoita ja japanilaista estetiikkaa - Simo Tolvanen

Hulluja ideoita ja japanilaista estetiikkaa

MAAILMA on täynnä ihmisiä, jotka osaavat kertoa, miksi juuri nyt ei kannata aloittaa. Markkina on kuulemma saturoitunut, taloustilanne on epävarma, verotus on ankaraa tai sää on liian harmaa. Usein kuulee, kuinka pitäisi vielä vähän hioa suunnitelmaa, opiskella uusi taito täydelliseksi tai odottaa ”oikeaa” hetkeä – jota ei tietenkään koskaan tule. Pienistä puroista se isokin joki muodostuu, sanotaan, kun halutaan kohteliaasti vihjata, ettei ideallasi ole vielä siipiä. Tai viimeisin, jonka olen kuullut: niin kuin aina sanon, kaikki mahdollisuudet kannattaa katsoa. Voi hyvä sentään taas.

Jos olisin kuunnellut näitä neuvoja, en varmastikaan olisi tässä yrittäjänä ja ammattivalokuvaajana kirjoittamassa tätä tekstiä. Koko yrittäjyyteni olisi tyssännyt jo alkumetreille, jos olisin antanut muiden epäilysten määritellä omat rajani.

Innovaatio syntyy usein vastavirtaan

Todellisuudessa varmaan suurin osa maailman parhaista asioista jäisi tekemättä, jos kaikki kuuntelisivat ”viisaampia”. Jos jokainen keksijä, taiteilija tai yrittäjä olisi uskonut niitä, jotka varoittivat riskistä tai markkinan pienuudesta, eläisimme melko pysähtyneessä maailmassa. Innovaatio syntyy usein juuri siinä kohdassa, missä joku on tarpeeksi itsepäinen kokeilemaan jotain sellaista, joka muiden mielestä ei ole järkevää tai mahdollista. Liiallinen varovaisuus ja muiden mielipiteiden peilaaminen on varmin tapa varmistaa, että mikään ei muutu.

Viimeisin ”päähänpistoni” on tästä oiva esimerkki. Päätin alkaa tavoitella japanilaisia turisteja täällä Suomessa. Kielitaitoni on suorasti sanottuna samalla tasolla kuin ruotsin kielen taitoni (anteeksi kaikille ruotsinopettajilleni). Ymmärrän sanan sieltä ja toisen täältä, osaan esittäytyä ja kysyä perusasiat, mutta syvälliset filosofiset keskustelut käydään vielä muilla keinoilla.

Matkani Japaniin ovat kuitenkin opettaneet minulle jotain kieltä tärkeämpää: olen tutustunut sikäläiseen kulttuuriin, estetiikkaan ja siihen, miten asiat siellä hoituvat. Niinpä tein sen, mitä moni pitäisi hulluna: pystytin täysin japaninkielisen myyntisivun valokuvauspalveluilleni.

Tavoitteeni on löytää ne japanilaiset matkailijat, jotka arvostavat pohjoismaista visuaalisuutta ja haluavat tallentaa hetkensä ammattimaisella potretti- tai miljöökuvauksella vaikkapa Ruokala Lokki -elokuvan henkisissä miljöissä (on muuten hyvä elokuva, kurkkaa traileri tästä). Ehkä tämä ei tuota yhtäkään asiakasta, mutta ehkä se tuottaa juuri sen unelmaprojektin. Pointti on siinä, että tein sen itse, omilla ehdoillani ja muiden varoitteluista huolimatta.

Toivottavasti tämä innostaa edes yhtä ihmistä jättämään neuvonantajat omaan arvoonsa ja kokeilemaan sitä omaa ”hullua” ideaansa – olipa kyseessä uusi brändikuvaus, yritysilme tai jokin aivan muu visuaalinen hanke.

Takaisin blogiin